Idiootit somessa, woop woop!

Lainaukset täältä ja täältä.

Otsikkoni ei viittaa ylläolevan kuvan kommenttien ihmisiin tai Temptation Islandin Rita Niemeen vaan ylipäänsä idiootteihin somessa. Jokainen saa tehdä itse päätelmänsä, millaisessa elämäntilanteessa olevat ihmiset lähtevät näin voimakkain sanakääntein arvostelemaan oman pikku paikkakuntansa pikku julkkiksia. Fiksua se ei välttämättä ole, sillä minulla on päivityksen tekijän kanssa vain kaksi yhteistä kaveria ja kyseinen viestiketju tältä täysin tuntemattomalta ihmiseltä päätyi oman Facebook -seinäni uutisvirtaan alle vuorokaudessa.

Emme ole Ritan kanssa hyviä ystäviä vaan pikemminkin tiedän Ritan pitkän ajan takaa, sillä hän on ollut nuoruudessani minulle esikuva urheilijana. Tämän vuoksi en ilahtunut kuullessani tosi-tv suunnitelmista ja mielipiteeni asiasta saikin moni lähipiiristä kuulla viimeistään Martinan ja hengenpelastajien kohdalla. En kuitenkaan missään kohtaan kokenut tarpeelliseksi alkaa levittelemään Ritaan liittyviä juttuja jotka minua eivät sillä hetkellä miellyttäneet omalla seinälläni somessa. Kumma juttu?

Vaikkei Rita ystäväpiiriini varsinaisesti kuulukaan, jopa minulla yllämainitun viestiketjun tekstit menivät tunteisiin. Kaikki kunnia seläntakana juoruilulle tämän nykyisen somettelun sijaan. Somessa siis kaikista voi puhua julkisesti paskaa tai purkaa omaa pahaa oloaan haukkumalla ja latistamalla muita yleisen sanavapauden nimissä? Oli kyseessä sitten julkisuuden henkilö tai yksityinen henkilö niin yksilöitä ja ihmisiä tässä kaikki ollaan tunteineen päivineen. Veikkaan, että kenestä tahansa tuntuisi pahalta bongata ylläolevan kaltainen viestiketju itsestään oli sitten julkisuuden henkilö tai ei.

Ehkä jotkut ihmiset ovat vain niin välinpitämättömiä etteivät nykyään välitä toisten tunteista tai eivät edes mieti kuinka pahan mielen voivat aiheuttaa toisille kirjoittelullaan. Sehän on vain some ja sananvapaus.

Nämä ihmiset eivät selkeästi myöskään välitä siitä (tai ajattele) että kaikki mitä somessa tulee jaettua ja kirjoitettua myös jää sinne. Some on voimakas työväline: Siellä pystyt vaikuttamaan moniin ihmisiin joko negatiivisella tai positiivisella tavalla. Kumman tavan sinä mieluiten valitset?

Yhteiskunta vaatii meiltä paljon vaikka sitä ei useasti tule ajatelleeksi. Monia ihmisiä ärsyttää, jos et satu sopimaan heidän sisäänrakennettuihin bokseihinsa etkä elä sillä tavalla mitä he odottavat sinulta tai itseltään. Kamalinta tämän kaiken keskellä on se, jos ihminen joka näihin normeihin ei taivu esiintyy julkisuudessa vielä äärimmäisen onnellisena ja elämäänsä täysin tyytyväisenä tyyppinä. OMG.

Jos et käyttäydy näiden yleisesti hyväksyttyjen normien mukaan todennäköisesti ajaudut lukuisien vihapuheiden ja katkeransuloisten juorujen keskelle.

Rita on opiskellut pitkään fysioterapeutiksi. Useampia vuosia mitä yleensä oletetaan fyssarin opintojen kestävän. Tietenkin myös tämä asia oli nostettu tapetille viestiketjun kommenttiosiossa, jotta onnistuttaisiin latistamaan keskustelun keskeiset henkilöt mahdollisimman alas. Itse näen asian niin, että Rita on elänyt elämäänsä siten kuin on halunnut: Urheilijana. 

Tehnyt paljon töitä sen hetkisen unelmansa eteen.

Hän on ollut riittävän rohkea tähän. Moni olisi hankkinut kiltisti turvatun tulevaisuuden ja mahdollisimman pian paperit ulos koulusta. Rita ei tehnyt näin vaan uskalsi elää sitä omaa unelmaansa muiden unelmien ja odotusten sijaan. Edellämainitun vuoksi hän on ehdottomasti ansainnut paikkansa nuoruuden roolimallinani. ❤ 

Sama rohkeus pätee tosi-tv-uraan. Rita on tehnyt sellaisia asioita mitä itse haluaa välittämättä muiden puheista ja mielipiteistä. Niin sitä elämää kuuluukin elää. Vaikka Rita tekee sellaisia asioita mitä en itse tekisi, tiedostan että se Ritan suurin ja ihailtavin voimavara on nimenomaan uskallus. Monesti jos jää tuijottamaan liian yksityiskohtaisesti asioita ei näe metsää puilta. Ritankaan kohdalla ei kannata keskittyä asioihin joita on tehty ja joita ei ole tehty vaan siihen vakaumukseen tehdä niitä asioita jotka itsestä tuntuvat oikealta.

Suosittelen kuuntelemaan biisin lyriikat erityisen tarkkaan. Upea biisi ja omistettu allekirjoittaneen puolesta kaikille teille itsenne toteuttajille, jotka latistamisen sijasta pyrkivät inspiroimaan.

"Älä luovuta vielä beibe."

Urheilu ja itsekritiikki - Hyvä vai paha?

Muuan uskonnot ja uskonto opettaa, että liika kritiikki johtaa vihaan ja huonoon käytökseen. Ajatus on kiehtova ja mielenkiintoinen, sillä esimerkiksi urheilussa ja itsensä kehittämisessä kritiikki on välttämätöntä. Missä kohtaa kuitenkin ylitetään raja liian kritiikin kohdalla, kun kyse on urheilusta?

Ehkä se on yksilöllistä. Toiset ovat kykenevempiä ottamaan kritiikkiä vastaan enemmän kuin toiset. Tavoitteellisena urheilijana ymmärrän kritiikin olevan välttämätöntä oman kehityksen kannalta. Omia suosikkivalmentajiani ovatkin usein olleet ne suorasukaisimmat tapaukset jotka sanovat mitä ajattelevat.

Havahduin kuitenkin miettimään jatkuvan kritiikin vaikutusta omaan käytökseeni. Kun ottaa miltein päivittäin kritiikkiä vastaan tekemisistään muuttuu helposti itsekriittiseksi. Itsekriittisyys on mielestäni kaikista kriittisyyden muodoista pahin, joka lopulta johtaa myös ympärillä olevien ihmisten ja asioiden kritisoimiseen.

Terve itsekritiikki on eri asia, mutta kun on halu kehittyä jossain hyväksi on haastavaa pitää itsekriittisyys maltillisena. Usein olen naureskellut etten kaipaa aikoja, jolloin syynissä oli oma peilikuva. Milloin rasvaprosentti oli liian suuri, milloin olkapäät olisivat kaivanneet hieman pyöreyttä ja muotoa.

Näin reilun kahden vuoden harrastamisen jälkeen voin ylpeänä todeta (=sarkasmivaroitus), että samaan pisteeseen ollaan päädytty myös taekwondossa. Tällä kertaa vain syynissä ovat olleet omat harjoitukset: milloin omasta mielestä potkut eivät irtoa riittävän hyvin tai milloin en muuten vain suoriudu harjoituksista riittävällä intensiteetillä.

Luulin pitkään fitness-urheilun ulkonäkökeskeisyyden nostattaneen liian itsekriittisyyden pintaan, mutta olin väärässä. Laji kuin laji, niin aina on joku osa-alue tai ominaisuus syynissä. Se on sinusta itsestäsi kiinni, kuinka paljon annat kritiikille valtaa.

Torstai 14. toukokuuta 2015

Löytyykö netin ihmeellisestä maailmasta jotain hyvää bloggarin käsikirjaa? Vaikka blogeja on aiemminkin tullut kirjoitettua, niin pakko myöntää, että hiukan hakusessa tämä touhu.

Toisinkuin tämä "fitnessmallius" vaikuttaisi olevan suorastaan verissä! Lol.

Hauskaa oli olla kuitenkin alkuviikosta kuvailtavana ja kovaa vauhtia kohti kesäkuntoa 2015 ollaan menossa. Kesällä ehkä vähän punttiakin mukaan treeneihin.

Kuvan Better Bodiesin paita Fit4Youlta. Käsikin näyttää ottaneen vähän osumaa, mutta "kaaduin rappusissa" vai miten se nyt meni.

#belfie

Pori Open 2015, Taekwondo

Lauantaina Porissa oteltiin alle 21-vuotiaiden SM-kisat. Itse keskityin juoksupoikana olemiseen: ottelijoiden teippailusta alkulämpöjen huolehtimiseen ennen otteluita ja lopuksi minut bongasi varustetarkastuksesta. Aika rento päivä kuitenkin omalta osalta. Ehdittiin Lauran kanssa letittelemään päivän aikana melkein koko pää täyteen pikkulettejä. Kiitos ja anteeksi vaan kanssaihmisille Porin Taekwondosta joilla oli kädet täynnä hommia ja me tytöt "keskityttiin olennaiseen."

Päivän aikana näin hienoa matsaamista monen nuoren osalta. Kaikkien ottelut eivät olleet ehkä voittoisia, mutta kehään astuminen ensimmäistä kertaa on jo voitto itsessään. Ennen kaikkea toivon näkeväni näitä nuoria lupauksia seurastamme jatkossakin kisatatameilla. ❤

Tuntui oudolta seurata muita ottelemassa kisapaikalla sen sijaan että itse olisi otellut. Jännitti nimittäin aivan vietävästi oman seuran porukan ottelut suhteessa siihen mitä yleensä omat ottelut ovat jännittäneet kisoissa. Onnistuinkin kasaamaan itselleni kunnon paineet päälle syksyn kisoihin, kun mietin kisoissa että ei kai mua silloin tule jännittämään omat matsit näin paljoa mitä nyt jännitin muiden puolesta kisoissa. Tunne oli nimittäin aivan jäätävä!

Kyorugi (Alle 21-vuotiaiden SM-sarjaa)

Pessi Närhi Turusta voitti lauantaina Porissa otelluissa kisoissa alle 21-vuotiaiden SM-kultaa.

Kuva Jarno Partanen

Poomsae

Taekwondon kilpaottelu (kyorugi) on täyskontaktilaji, jossa korkeat pääpotkut ovat tavoiteltuja ja hyvin pisteytettyjä potkuja kisoissa. Samaa korkeiden potkujen linjausta jatkaa taekwondon toinen kilpailumuoto poomsae, jossa potkitaan niin pystysuoraan ylös kuin kilpailijan tai kilpailijoiden fysiikka antaa myöden.

Taekwondoa voit harrastaa myös ilman kilpailemista. Porin kisoissakin kilpailijat olivat ehkä eniten esillä, mutta sanoinkuvaamattoman tärkeässä roolissa olivat toimitsijat joiden ansiosta kilpailut saatiin pyörimään sujuvasti ja ylipäänsä järjestettyä tänne Poriin. Jos siis kamppailu-urheilu ja taekwondo kiinnostaa lajina, lajin voi hienosti aloittaa missä iässä tahansa pelkässä harrastusmielessä.

Better Bodies

Viimein pääsin käsiksi kauan (lue: Fitness Classicista asti) himoitsemaani Better Bodiesin huppariin! Näin tätä useammalla urheilijalla pari viikkoa sitten Fitness Classicissa päällä enkä millään meinannut päästä yli kyseisestä hoodiesta, joten pakkohan se oli lopulta hankkia täydentämään myös omaa vaatekerrastoa.

TAEKWONDO

Jalan ja käden tie.

Porilainen urheiluhierojayrittäjä esittäytyy, moi!

Porilainen urheiluhierojayrittäjä esittäytyy, moi !

Vapaa-ajalla tämän tytön bongaa todennäköisimmin erilaisilta messuilta ja tapahtumista promootiotyöntekijänä tai kamppailu-urheilun parista. Lajitaustaa löytyy kilpa-aerobicista, jonka kuitenkin lopetin kuusi vuotta sitten ajatuksena kilpailla vielä jonain päivänä jo silloin Fitness Expossa luotsatuissa fitnessmallikisoissa. Kilpa-aerobicin lopettamisen jälkeen keskitin kaiken energiani oikeanlaisen ruokavalion noudattamiseen ja ravitsemuksen opiskeluun sekä punttaamiseen.

Nykyään osaan ottaa vähän liiankin chillisti ruokailujen suhteen suhteessa siihen kuinka tärkeässä roolissa ravinto on palautumisen kannalta. Lisäksi painoluokkaurheilijana olisi fiksua hieman tarkkailla, mitä kaikkea sitä itseensä mättää. Urheiluhierojaopintojeni ohella opiskelin myös personal traineriksi, mutta siitä huolimatta turvaudun usein Energy Puls Wellness Centerin Paulan oppeihin ravintoasioissa. Siinä on mimmi joka pistää mimmin kuin mimmin ruotuun! Jopa tarvittaessa kisojen lähestyessä meikäläisen.

Monien mutkien kautta päädyin pari vuotta takaperin taekwondon pariin. Löysin lajista jälleen sen saman ilon ja tekemisen palon, minkä jätin joskus taakseni lopettaessani kilpa-aerobicin. Uuden harrastukseni taekwondon ensimetreillä lähetin myös ensimmäistä kertaa kuvani ja hakemukseni fitnessmallikisoihin, mutta en päässyt edes castingeihin asti mukaan. Se oli taitekohta jolloin allekirjoittanut linssilude innostui kuvaamisesta ja poseeraamisesta entistä enemmän. Siinä taitekohdassa aloin treenaamaan lajia taekwondo täysillä ja kuvailemaan kamppailuaiheisia kuvia yhdessä valmentajani kanssa. Ryhdyin toisinsanoen oman elämäni kamppailu-urheilumalliksi melko hyvällä menestyksellä.

Tänä vuonnakaan en taistellut tietäni Fitnessmallikisojen castingeihin hakemuksesta huolimatta, joten seuraavaksi aion keskittää 110 % energiastani kamppailu-urheiluun. Ajattelin myös ryhtyä siinä ohessa oman elämäni fitnessmalliksi, joten beware!

Tää tyttö menee nyt popsii porkkanaa toukokuun ekan kunniaksi, jotta oltaisiin tarpeeksi fit sitten joskus. Syksyn taekwondon SM-kisoissa olisi tosissaan tarkoitus mennä mentaliteetilla "Kick it, fit chic!" ;)